Äideistä ja tyttäristä

Huomasin hyvän artikkelin Iltalehdessä äiti-tytär-suhteesta, kannattaa lukea mikäli joskus on kipuillut asian kanssa vähänkään. :) Tuo on tietysti pelkkä iltapäivälehti, mutta nuo perheartikkelit ovat usein yllättävän hyviä ja asiapitoisia.

Äidin ja tyttären suhde on tosiaankin usein vaikea. Minullakin se on sitä tavallaan ollut aina. Tuntuu, että taannun edelleen kiukuttelevaksi teiniksi äidin seurassa, ja vaikka oikeasti ihailen ja arvostankin äitiäni valtavasti, sitä on vaikea sanoa hänelle suoraan. Kuitenkin viime vuosina välimme ovat hiukan parantuneet ja kiintymyksen ja rakkauden tunne on ärtymyksen tunnetta vahvempi. Äitini on monessa asiassa samanlainen kuin minä, muun muassa pohjimmiltaan hyvin herkkä ihminen. Olen hänelle monesta asiasta kiitollinen, ja kun jokin on hätänä, hän on aina ensimmäisten ihmisten joukossa, joille soittaa ja joilta pyytää apua. Kiinnostaisi kyllä lukea tuo Vainikaisen kirja Äidit ja aikuiset tyttäret - matkalla yhteisymmärrykseen. Pitää yrittää katsella sitä kirjastosta.

Toisaalta varmaan poikien ja isienkin suhde voi olla vaikea. Useinhan on niin, että tyttäret ovat isin tyttöjä ja pojat äidin poikia, ja toisen vanhemman kanssa välit ovat hieman monimutkaisemmat.

Nyt on siirrytty talviaikaankin. Hienoa, koska silloin heräsinkin tänään ihan tarpeeksi ajoissa. ;)