Normipäivän tunnelmia

Ajattelin tänään herätä oikeasti ajoissa lukemaan tenttiin, mutta loppujen lopuksi heräsin vasta yhdeksältä ja tenttiin lukemisen aloitin suihkun ja aamupalan jälkeen yhdentoista tienoilla. Jonkin verran sain kuitenkin luettua ja aloin sisäistää paremmin sen, mitä käsite postmoderni taidekasvatus oikeasti tarkoittaa. Minulla on aina ollut melko suuret epäilykset koko kyseistä taidekasvatussuuntaa kohtaan, koska se ei jotenkin vakuuta minua edes yhtä paljon kuin modernistinen taidekasvatus. Suurin ero niissä kai on se, että siinä missä modernistinen taidekäsitys katsoi aina tulevaisuuteen ja uskoi tulevaisuuden tuovan mukanaan entistä paremman yhteiskunnan, postmoderni näkemys on realistisempi ja sijoittuu enemmänkin nykyisyyteen ja heijastelee mennyttä, eikä ole vakuuttunut siitä, että tulevaisuus tuo pelkkää hyvää tullessaan.

Siinä hieman lapsellisen yksinkertaisesti ilmaistuna pääasia lukemassani tekstissä. Tentti lähestyy vähän turhan kovaa vauhtia ja hääjärjestelyt pitävät myös ihan riittävän kiireisenä. Täytyisi revetä aika moneen suuntaan yhtä aikaa.

Täytyy tästä lähteä koul.. yliopistolle metsästämään opintopisteitä (=selvittämään vaihtoajan korvaavuuksia Kelan lähetettyä jo uhkakirjeen, eli viime tipassa ollaan kuten aina) ja tarkastamaan eräs pöytäkirja. Sitten kävelen J:n kämpille ja teen ruokaa meille kahdelle. Maanantaisesta possunlihasuikalerasiasta jäi puolet jäljelle ja tarkoitus olisi saada aikaan yhtä herkullista ruokaa kuin maanantainakin. Odotellessa ruoan valmistumista ja J:n tuloa töistä voinkin lukea tenttiin, koska mulla on siellä yksi sinne unohtunut tenttikirja.