keskiviikko, 3. helmikuuta 2010

Sisustushaaveita

Melkein täydellinen unelmasohvani.
Ei tuossa kaikki ole täydellistä, mutta tuohon suuntaan.

Tässä vieraani lähdettyä jo jokin aika sitten ja miestäni töistä odotellessa katselin Ikean nettisivuilta kivoja huonekaluja. Haluan - ja tosiaan myös tarvitsemme, mikä lienee olennaista mainita - parisängyn, 2 yöpöytää, miehelle uuden tietokonepöydän ja ehkä jotain muutakin pientä. Sohvia tekisi myös kovasti mieli. Unelmani on ollut jo vuodesta 2006 tummanruskeat, neliskulmaiset nahkasohvat, kun pääsin sellaisella istumaan kaverin isäntäperheen toisessa olohuoneessa Lontoossa, valkoista takkaa vastapäätä. Oi, se oli kaunis sohva, ja niin klassinen. En oikeastaan tiedä, sallitaanko meille ihan tavallisille pulliaisille sellaisten sohvien omistaminen, mutta siitä tuli minun unelmasohvani siitä hetkestä lähtien.

Sängyksi olisi kiva saada tällainen valkoinen rautasänky..
..tai klassinen valkoinen puusänky.
Yöpöydäksi tämä yksilö on vahvoilla tällä hetkellä.
Tällä hetkellähän säilytän iltalukemisia, koruja ja silmälaseja lattialla. Not good.


Tämäntyyppinen pöytävalaisin olisi todella kiva yöpöydille.
Ehkä eri värisellä varjostimella?

(Ruma kuva, huono valaistus ja ruttuinen päiväpeitto, mutta ei voi mitään.)
Ostin tällä viikolla Hemtexin alesta 3 turkoosin väristä tyynyä, joista yksi on hieman vihreämmän turkoosi ja silkkinen, kaksi muuta aavistuksen sinisempää turkoosia ja samettisia. Makuuhuone muuttui heti rauhallisemman näköiseksi, ja pystyn elämään tapettien kanssa paremmassa sovussa. Uusia verhoja olen hieman passiivisesti etsiskellyt, mutta mitään ihastusverhoja ei ole vielä tullut vastaan.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

minä jo mietinkin sinua, kun samantyyppinen lastensänky 'Minnen' tuli ikeassa vastaan, se näyttääkin ihan sinulta (ja tuolta parisängyltä pienoiskoossa) :)

Joko on muuten hirmuinen vauvakuume? Minulla se iskee aina uudelleen näin kevään tullessa, mutta saapas taas nähdä :)

T. Hanna, joka on taas nähnyt unia (arvaas mistä :))

Elean kirjoitti...

Hei,
no sepäs sattui. :) Minusta noissa rautasängyissä on jotain tosi viehättävää, mutta mies kallistuisi enemmän perinteisen puisen sängyn suuntaan.

Kyllähän sitä vauvakuumettakin on välillä liikkeellä, ensimmäisen kerran taisin vauvakuumeilla jo lukioiässä (onneksi oli vauvoja hoidettavana lähipiirissä, niin ei tarvinnut omaa ;)). Kyllä sellainen oma pikku nyytti ihana olisi.

Sinä olet kyllä hurja näkemään unia! :D Näetkö muidenkin kohdalla kuin minun, hih..

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

pikkunyytit on kyllä suloisia, mutta on ne isommatkin. Toisinaan :)

Minä muistan lähinnä unet ventovieraista, juuri niistä työkavereiden sukulaisista ja anopin serkuista (sinä olet muistaakseni ollut ainoa blogityyppi unissani). Oikeastaan vähän harmi, etten muista tutumpia ihmisiä koskevia unia, niiden muodostumisia olisi metka selvitellä.

-Hanna