Kevätkiireitä

Mies lähti työkeikalle toiselle puolen Suomea, tulee todennäköisesti vasta tiistaina tai keskiviikkona. Eipä ollakaan oltu hetkeen edes viittä päivää erossa, joten tämä on hieman vierasta olla yksin täällä kodissamme. On oudon hiljaista ja autiota. Jotain olennaista puuttuu, kun parempi puolisko on poissa. Tulee melkein hieman alakuloinen olo sen takia, vaikka on mukava välillä tehdä asioita myös itsenäisesti.

Kävimme kahden yön reissun anoppilassa, missä on aina mukava käydä. Olen siitä onnekas vaimo, että minulla on erittäin mukavat anoppi ja appi, ja miehen sisarustenkin kanssa tulen hyvin toimeen. :) Eilinen meni minulla kuitenkin lähinnä sängyn pohjalla, voin erittäin huonosti ja olo oli tuskaisen epämukava. Onneksi kulta kävi välillä lohduttamassa ja kysymässä, kuinka voin. Sitä harmitti, kun ei voinut tehdä mitään parantaakseen oloani. Mukavaa, kun toinen huolehtii.

Nyt miehen poissaolon aikana minulla onneksi - tai no, niin ja näin, onko se onni kuitenkaan - on sen verran monta koulukirjaa odottamassa ja esseetä rustattavana, ettei tekemisen puute ehdi iskemään. Olen jo lukenutkin montaa eri kirjaa aiheesta Varhaiskeskiajan taide sekä Antiikin Kreikkaan liittyviä teoksiakin olen selaillut. Periaatteessa minimivaatimus esseiden suhteen on 5 sivua tekstiä päivässä, ei kai se liian kova vaatimus voi olla.. Palautuspäivä on maanantaina.

Muutenkin ensi viikko on melko kiireinen, harjoitteluun liittyvä teoriakurssi alkaa ja kaikkea.

Ulkona paistaa kirkkaasti aurinko. Enää pari kuukautta kesään!